500-sarjalaisen levyjarrut

[Kuusi]

Kysyisin seuraavaa

Menevätko 500-sarjalaisen, lähes kaksikymmentä vuotta vanhan, levyjarrut pilalle yhdestä kuivalla asvaltilla tehdystä voimakkaasta jarrutuksesta. Kokeilin auton omistajan mukanaollessa jarrujen toimintaa kun olivat olleet merkkiliikkeessä jarruremontissa ja levyt oli vaihdettu. Silloin jarrut toimivat eikä tärinää eikä vispaamista esiintynyt. Tämä siis tapahtui viime kesänä eikä testiin liittynyt enempää jarruttelua, ei vesilätäkköön ajoa ja testipätkäkin oli varsin lyhyt joten kovasti kuumenemaan eivät jarrut ehtineet. Nyt auton omistaja arvelee ehkä merkkiliikkeen kommentteihin nojaten tuon kyseisen testijarrutuksen pilanneen jarrulevyt ja saattaneen levyt siihen tilaan, että jarrutettaessa levyt täristävät. Ovat siis mutkilla.

Käyn kyselemässä toki tuossa merkkiliikkeessäkin asiasta mutta kysyisin nyt kuitenkin käyttäjiltäkin voivatko Bmw:n jarrulevyt olla noi herkät. Uskoisin, että remontin jälkeen jarrupalat eivät painaneet tiukasti levyyn juuttuneista männistä johtuen, mikä tietysti voisi olla syynä paikalliseen lämpenemiseen ja myöhemmin jäähtymiseen kuin muu levyn osa sekä näin edesauttaneen levyjen muotovirhettä

Jarrutetaanko muuten katsastuksessa täysillä vai varotaanko siellä voimakasta jarrutusta jotteivat levyt menisi mutkalle

[Juha]

Tarvikelevyille käy helposti noin.

Katsastuksessa runtataan täysillä, mutta pienestä nopeudesta.

[masaf1]

Huonot tarvikelevyt on suoria vaan ekaan kunnkn jarrutukseen tai vesilätäkköön asti, palautuu herkästi laaduttoman metallin muisti. Mersuun ostin KL-varaosista levyt, meni ekalla matkalla kieroiksi kun jarrutin motarin ramppiin. Sain takuuna uudet, nekin meni kieroiksi 2 viikossa. Sitten ostin alkuperäiset ja nou probleemos.

[Kuusi]

Ok. Kiitos tiedoista. Jotenkin noin arvelinkin homman menevän. Vähän ikävä homma on se, ettei uskaltais jarrujen takia kunnolla jarruttaa jos pallo ensmäisenä sattuu pomppimaan eteen tielle

[Kuusi]

Kylällä ajeltiin tuossa alussa mainitsemassani testitilanteessa ja nopeus oli varmasti alle 50 km/h eli saattaa hyvinkin vastata katsastuksen tilannetta

[Juha]

Olet siis varma, että merkkiliikkeessä levyt on vaihdettu ja että ne ovat orkkislevyt? Jos näin on, niin en usko, että yksi jarrutus on niille mitään tehnyt, vaan vika on jossain muualla, esim. etupään puslissa.

Katsastuksen jarrudynamo pyörii mielestäni ihan kävelynopeutta.

[Aero]

Leimalla vähän lämmitellään jarruja tasaisuusmittauksessa ja seuraavaksi maksimivoimamittauksessa runtataan pedaali pohjaan, jolloin käytännössä joko rullilta loppuu pito tai dynolta kyky ja lopputulos on "pyörät lukkiutuivat testissä". Tämä tosiaan ihan kävelyvauhdeista. Reaalielämässä tuota vastaa korkeintaan se, että jossain mäkisellä pihatiellä pitää jarrulla vauhtia ryömintälukemissa ja naapurin viskisiepon hypätessä eteen runttaa pedaalin tulipeltiin asti. Levyihin ei siis kadoteta läheskään samaa energiamäärää kuin edes 50-0 -jarrutuksessa, kovemmista puhumattakaan.

Mutta otetaas alusta. Parikymmentä vuotta vanha auto on siis käynyt marmorilla jarruhuollossa. Auton ikä herättää kysymyksen, että onko kuitenkin käytetty tarvikeosia? Jotkut merkkiliikkeet suostuvat niin asiakkaan toiveesta tekemään kustannusten nimissä.

Entäs tutkimukset? Eli ko. merkkari on mitannut heittokellolla asentamansa levyt kieroiksi? Kai niillä takuu on, vaikka tarvikettakin olisivat. Vai oliko tästä jarrurempasta montakin vuotta? Kyllähän jarrujen pitää jarruttaminen kestää.

[yason]

Käyn kyselemässä toki tuossa merkkiliikkeessäkin asiasta mutta kysyisin nyt kuitenkin käyttäjiltäkin voivatko Bmw:n jarrulevyt olla noi herkät. Uskoisin, että remontin jälkeen jarrupalat eivät painaneet tiukasti levyyn juuttuneista männistä johtuen, mikä tietysti voisi olla syynä paikalliseen lämpenemiseen ja myöhemmin jäähtymiseen kuin muu levyn osa sekä näin edesauttaneen levyjen muotovirhettä

Olikohan levyt ajettu asianmukaisesti sisään?

Tärinä johtuu siitä, että kitkamateriaalia on tarttunut paloista epätasaisesti uusiin levyihin. Tällöin osa levystä jarruttaa enemmän, kun jarrupala kulkee enemmän kitkamateriaalin yli ja luistaa taas helpommin, kun mennään siinä kohtaa, missä levyllä on vähemmän kitkamateriaalia. Lopputuloksena on pehmeää tärinää aina kovemman jarrutuksen aikana. Mitään merkittäviä mitattavia kieroumia normaaliajossa on hankala saada aikaan, siihen tarvitaan kuitenkin aika suuria lämpötilanvaihteluita. Ja kyllähän jarrusatulatkin myötäilevät levyn pintaa. Mutta pienikin epätasaisuus, jota ei normaalisti huomaisi, voi kyllä edesauttaa tuon kitkamateriaalin epätasaista levittymistä.

Ongelma on siinä, että jos tuo kitkamateriaalin epätasainen jakauma pääsee hiemankin alkuun jossain vaiheessa, niin kitkamateriaalia tarttuu joka jarrutuksella siihen kohtaan, missä sitä jo on eniten. Eli ero sen kun vain kasvaa. Prosessi on lähtenyt jo käyntiin ennen kuin ongelma tuntuu ajossa asti. Yksi kovempi jarrutus saattaa hyvinkin viedä rajan yli, kun jarrut kuumenevat ja palat ottavat erityisen kovin kiinni -- juuri niihin kohtiin, joissa ne parhaiten tarttuvat levyyn.

Halpislevyissä saattaa olla useammin pieniä heittoja fyysisessä kehässä tai jarrulevyn materiaalissa, joista tuo lähtee kehittymään eikä huonoimpien tuoteyksilöiden kohdalla pysty välttämättä edes estämään tuota, korkeintaan pitkittämään. Mutta laadukkaatkin levyt saa pilalle yhtä lailla ensimmäisten satojen kilometrien aikana, jos jarruttelee huolimattomasti ja liian kovaa. Laadukkaat levyt kuitenkin saa kestämään, jos ajaa ne sisään ennen kuin palaa ns. normaaliajoon.

Levylle pitäisi saada tasainen kerros kitkamateriaalia ympäriinsä. Mitä enemmän, sen parempi. Tämän jälkeen ei juuri synny enää tilannetta, jossa jarrupala ei jossain kohtaa olennaisesti ottaisi yhtä kovin kiinni kuin toisessa kohtaa, seurauksena on tasainen jarrutus ja uuden kitkamateriaalin tasainen siirtyminen jatkossakin palojen ja levyjen kuluessa. On sisäänajosarjoja, kuten lämmitetyillä levyillä toistettuja jarrutuksia 80->30km/h ilman, että pyöriä lukitaan missään vaiheessa. Mutta jos tuota ei ole tehty ja levylle syntyy yhdenkin kerran epätasainen jakauma kitkamateriaalia, niin siitä se sitten lähtee.

Eli voi hyvin olla, että autoon oli asennettu laatulevyt, mutta ilman sisäänajoa, ja niillä oli sitten jarruteltu liikennevaloihin yms. kuin vanhoilla levyillä aiheuttaen alkavan ongelman ja se sinun jarrutuksesti nopeutti oireiden ilmestymistä, mikä olisi tullut muutenkin vastaan. Tai sitten tarvikelevyt, joissa tuo olisi saattanut alkaa tarkemmallakin pidolla.

Toimivilla ja sisäänajetuilla levyillä et saa useammankaan täysjarrutuksen aikana mitään ongelmia levyihin. Ja ei riipu siitäkään, onko keulalla lentokoneen potkuri, johtotähti vaiko Nipponin maan logo.

Laatulevyt saa ajettua sisään normaaliajossakin, jos ei joudu tekemään kovia jarrutuksia ja pystyy pitämään jarruttelut pitkinä ja kevyinä, ja rullaa aina liikennevaloissa mahdollisimman pitkälle sen sijaan, että pysäyttää auton jarruilla seisomaan.

Mistäkö tiedän? On noita halpislevyjä ja jokunen laatulevykin tullut pilattua niin autossa kuin moottoripyörässä, ja heittokellolla ihmeteltyä, kun uusi levy on suorempi kuin toisen auton vanha levy, ja silti uusi täristää ja vanha ei, kunnes otin asiasta perinpohjin selvää ja aloin kiinnittää oikeasti huomiota levyjen sisäänajoon.

[traveller]

yason kirjoittaa asiaa. Tuossa yksi ohje uusien jarrujen sisäänajoon:

https://www.powerstop.com/brake-pad-break-in-procedure/