Aikani koitin metsästää internetin syövereistä suomenkielisiä ohjeita siitä, kuinka puristemuovisia osia maalataan siinä kuitenkaan onnistumatta. Näin ollen sitten ajattelin kertoa mitä sitä tuli tehtyä, kun kerta siinä kotikutoisesti spraymaaleilla tekemällä onnistuin.
Eli kyseessä oleva osa on puristemuovinen (semmoinen liukas, öljymäiseltä tuntuva muovi) harmaa kattospoileri, joka oli tarkoitus maalata perusmustaksi (sävy schwarz II 668).
Ja sitten ne pakolliset klaimit tähän kärkeen. Maalatessa olisi aina huolehdittava hengitysteiden suojaamisesta sekä tilan tuuletuksesta, ettei maalihöyryt aiheuta vauriota hengityselimiin. Hengityssuojaimen käyttö on suositeltavaa. Näiden ohjeiden mukaan toimiminen on täysin omalla vastuulla.
Tarvikkeet:
- hiomapaperia, karkeudet n. 240 ja 400
- "karhunkieli" tai kuten itselläni pesusieni, jossa karhea pinta
- rasvanpoistoainetta (fairy ja rasvanpoisto ajax ajaa asiansa)
- työvalaisin / valaisimia
- muovipohjamaalia
- pohjamaalia
- auton värimassa
- kiiltävä- tai akryylilakka
- hengityssuojain
- riepua
- vettä
Tarvikkeet. Hengityssuojain voisi olla hieman parempikin.
Spraypullot kannattaa valkata niin, että niissä on tuo "hienosumutin" -suutin, jolla tulee huomattavasti tasaisempaa jälkeä kuin perinteisellä spraysuuttimella. Tuon "hienosumuttimen" suihkun kuvio on semmoinen ovaali, jolla on parempi työstää esim. kapeampia kohtia kappaleesta.
Siinä itse työstettävä kohde. En tajunnut ottaa valokuvaa ennen kuin olin ehtinyt jo hioa osan mataksi kauttaaltaan 240 karkeudella. Osa oli kuitenkin semmoinen liukas ja öljymäisen tuntuinen, ontto muovin pala. Vähän kuin esim. jotkut lasten leikkinuket ovat.
Sitten hionta kevyesti 400 karkeudella ilman vettä ja sitten veden kanssa. Lopuksi hyvä puhdistus rasvanpoistaja aineella ja kunnon huuhtelu vedellä, jonka jälkeen annetaan kuivua rauhassa, jotta vesi haihtuu kokonaan pinnasta. Lopputulos oli jotain tämmöistä.
Sitten muovipohjustetta pintaan (primer). Kaksi harsomaista kerrosta. Kerrosten välillä voi pitää paussia pari minuuttia. Lämpötilan ollessa siinä +20C annetaan kappaleen kuivua n. 15-20 min.
Muovipohjusteen kuivuttua voi alkaa ruiskimaan pohjamaalia. Itse käytin tällä kertaa mustaa semmoista. Pari-kolme kerrosta ja jälleen semmoisia harsomaisia kerroksia kunnes koko pinta on täytetty pohjamaalilla. Kerrosten välillä odottelua n. 3 min. ja annetaan kuivua +20C lämpötilassa n. 25-30 min. Mikäli kuivumisaika on pidempi niin päällemaalaus tulee suorittaa vasta kunnes pohjamaali on läpikuiva, joka voi viedä seitsemänkin vuorokautta. Vaarana on se, että jo kuivumaan alkanut pohjamaali "elää" eri tahtiin kuin päälle laitettava värimassa, jolloin pohjamaali repeää ja pintaan tulee semmoinen mosaiikkikuvio.
2. kerros pohjamaalia.
Kun viimeinen kerros pohjamaalia on kuivunut sen 25-30 min. ja on pinnaltaan siis jo kuiva on pinta hyvä pyyhkäistä sillä karhunkielellä, koska spraymaali tuppaa jättämään siihen pinnalle semmoisen hieman röpelön ja "hiekkaisen" tuntuisen pinnan, joka on hyvä tasoittaa ennen värimassan laittoa.
Sitten ruiskitaan värimassa pintaan. Jälleen harsomaisina kerroksina kolmeen kertaan, koko kappaleen peittäen. Kerroksien välissä taukoa n. 5 min. Lopuksi annetaan värimassan kuivua kunnolla. Itse annoin olla +20C n. 2 tuntia ennen lakkausta. Pidempi aikakaan ei olisi pahitteeksi. Esim. seuraava päivä.
Värimassa 3. kerros märkänä.
Värimassa kokonaan kuivuneena.
Kun värimassa on kokonaan kuivunut voidaan heittää lakka pintaan suojaamaan maalipintaa sekä antamaan kiiltoa. Jälleen harsomaisia kerroksia ja n. 3 minuutin välein. Kerroksien lukumäärä riippu vähän miten hyvin värimassa tasoittui kuivuessaan. Itselläni meni joku 5 kerrosta. Lakan annetaan sitten kuivua rauhassa useampia tunteja. Mielellään yön yli. Lopullisen kovuuden lakka saavuttaa vasta n. 30vrk kuluttua.
Lisään tähän vielä kuvat sitten kun kappale on kunnolla kuivunut, mutta jos tuosta viimeisestä kuvasta nyt mitään selvää saa niin näkee, että tällä kertaa kiiltävän pinnan saavuttaminen oli onnistunut.
Sitten muutamia asioita, jotka tekisin jo toisin. Värimassaa voisi laittaa reilusti enemmän tai useamman kerroksen. Sitä ei siis kannata pihistellä. Syynä on se, että kuivuessaan se "imeytyy" aika hyvin kaikkii huokosiin tehden pinnasta semmoisen appelsiinimaisen. Tästä taas aiheutuu se sivuilmiö, että lakkaa joutuu tyrkkimään oikein reilulla kädellä, jotta ne "huokoset" täyttyy siitä ja saa näin pinnan kiiltämään.
Mikäli värimassaa laittaisi niin paljon, että pienetkin "huokoset" olisivat täytetty sillä, niin lakkaaminen olisi helpompaa eikä sitä tarvitsisi niin paljoa, jolloin kappale kuivuisi nopeammin pintakuivaksi.
Toinen juttu olisi sitten ruiskuvehkeiden käyttö, jolla maalausjäljen laadun saisi varmasti huomattavasti paremmaksi, mutta itselläni ei nyt semmoiseen ollut mahdollisuutta.
Kaiken A ja O on pohjatyöt. Mitä tasaisemmaksi kappaleen saa pohjamaalausvaiheeseen niin sitä varmemmin lopputulos miellyttää silmää. Hiomisessa ei siis kannata säästää kynsiään vaan tehdä mieluummin oikein huolellista työtä. Hinkkaaminen maksaa itsensä kyllä takaisin ulkonäöllisesti.
Mutta samoilla aineilla maalaa kyllä toisenkin vastaavanlaisen kappaleen. Paitsi lakkaa tarvii uuden pullon, joka kustantaa sen 4,95€